Välitilinpäätös

Talvi on jo virallisesti taittunut kevääksi ja tuleva vappu muistuttelee toukokuusta. Vaikka räntäsateet ovat kastelleet koulumatkalla säännöllisen epäsäännöllisesti, taidan jo uskaltaa viedä talvitakin varastoon.

© Sonja S.

Viime viikolla ajelin pyörällä kotiin päin ja muuten niin värittömässä maisemassa pisti silmään keltainen sillan pielus. Otin seuraavana aamuna koulumatkalle kameran mukaan ja napsin todisteita varhaisista kevään merkeistä.


Eli opiskelupäivä voi ihan hyvin alkaa sillä, että pysähtyy kuvaamaan kukkasia! Ainakin jos valitsee alan oikein ;)

Leskenlehtiä

© Sonja S.

...Ja on siellä jo vähän vihreääkin kun tarpeeksi tarkkaan katsoo!

© Sonja S.

... Kylläpä kyllä, kevät on siis siinä vaiheessa että pahin kiire on takanapäin. Ompelukone on ollut säilytyslaatikossaan pidemmän aikaa ja virkkausprojektia en voi oikein esitellä ennen äitienpäivää. Pohjois-Norjassakin luonto alkaa vihertää varovaisesti lumen takaa, ainakin jos katsoo tarpeeksi isosta perspektiivistä. Värimaisema on kuitenkin melko samanlainen kuin täällä Pohjois-Karjalassa, joskaan täällä ei sentään ole jouduttu enää vähään aikaan käyttämään lumikolaa niin kuin siellä.

© Marjo S

Vuorilla lunta on vielä enemmän.
© Marjo S.

..Ihastuin muuten joku aika sitten netissä niin sanottuihin aikuisten värityskirjoihin, joita esimerkiksi Johanna Basford piirtää. En kuitenkaan innostunut niinkään väritysmahdollisuudesta, vaan piirtotekniikasta: tämähän on sitä muinoin yläasteella harrastettua vihkon reunaan piirtelemistä joka on vain viety (taidolla ja huolellisuudella) ihan uudelle tasolle! 

Piti siis kokeilla itsekin. 

En ole mikään taiteilija, mutta tässä on valtavasti korttiaskartelupotentiaalia! Jos piirtelisi vapaa-aikanaan näitä korttipohjille ja sitten juhlia ja muita tilaisuuksia varten olisi kortit valmiina pidemmäksi aikaa?! 

Raaskineeko näitä värittää ollenkaan?
© Sonja S.

Visiosta valmiiksi

Kangasnalle Timpa Timantti.
Googlen kuvahaku "teddy bear pattern" riitti ohjeeksi.

© Sonja S.

Alussa on Visio. Itsellä se voi syntyä vaikkapa selailemalla Pinterestiä, miettimällä ratkaisua suoraan tarpeeseen (”Äiti, voitko tehdä mulle keltaisen mekon?”) tai ihastelemalla nettikaupan kangasvalikoimia. Aiemmista tarpeeseen tehdyistä jutuista mieleen tulevat ainakin viime joulun tonttulakit sekä kolmevuotiaan synttäritoive "Tee minulle oranssi nalle".

Kokosin alle muutaman linkin itse suosimiini kangaskauppoihin. En ole minkäänlaisessa kaupallisessa yhteistyössä ko. firmojen kanssa. Sen sijaan koen tärkeäksi nostaa pienten tai kotimaisten yritysten osaamista ja valikoimaa esiin isompien ketjujen takaa. Koska ompelen ensisijaisesti lastenvaatteita, korostuu linkeissäkin niitä myyvien kauppojen osuus – tosin kukapa kieltää tekemästä vaikka Käpysen muodikkaasta Karelia-luomujerseystä aikuiselle leggingsejä ja niin edelleen.

Käpynen

Joensuulainen kangasverkkokauppa ja kuosisuunnittelimo. Oman kylän osaamista!

Ainola  

Suomalaista suunnittelua ja tuotantoa, suloisia kuoseja.

Metsola

Hyvin monipuolinen valikoima eri tyyppisiä kankaita (lastenvaate)ompeluun. Metsolan valmisvaatteissa korostuu usein ns. retrous, mikä näkyy osittain kangasvalikoimassakin. Lisäksi esimerkiksi Pupu Tupuna -kuosi ilostuttaa nostalgista ompelijaa.

Nosh Organics

Ekologista luomupuuvillaa ja suomalaista suunnittelua. Nosh myy sekä verkossa että kotimyynnin kautta.

...Viime aikoina olen yrittänyt vaatia itselleni omaa aikaa ompelujuttuja varten ja onnistuinkin toteuttamaan aiemmin mainitun, 3,5-vuotiaan esittämän toiveen keltaisesta mekosta.

Itseasiassa tein aivan ensimmäiseksi hameen varastossa olleesta joustofroteesta. Pala oli liian matala mekoksi, mutta sopi parhaiten kategoriaan ”keltainen”. Lisäksi halusin kokeilla useasti ihastelemaani hame palasista -konseptia (johon inspiraatio mm. Riihen ikkunasta -blogin Tilkkuhameesta). 

Joustofrotee ja sitruunankeltainen resori: Metsola,
virkattu nauha: äidin tekemä

© Sonja S.

Takaa. Äiti teki siis sekä solmimisnyörin että takapuolen perhosen jo aiemmin
ja nyt löysin niille käyttöä. Perhosen malli omAkoppa-blogista.

© Sonja S.

En kuitenkaan saanut mielenrauhaa pelkästä onnistuneesta hameompelusta, vaan ajatuksissa kummitteli vasta hankittu, keltakuvioinen trikookangas. Lopulta päätin tehdä siitä sen kaivatun mekon, ja uskaltauduin puolivahingossa koettamaan myös uutta mallia aiempien kahden palan liivimekko -kokeilujen sijaan!  

Mekko. Kangas Käpynen, Miszkomaszko.
Malli toteutettu jälleen ihan tekemällä, ala- ja yläosaa
erottaa erillinen vyötärökaistale.

© Sonja S.

P.S. Ottamissani kuvissa saattaa usein olla vaikkapa pieniä tärähdyksiä, mutta osa vioista on tarkoituksellisia: pidän mielelläni esimerkiksi lasten anonymiteettiä yllä näillä eri kulmista otetuilla kuvilla.  

Ehkä tämä kuitenkin suotanee, kun kuvien pääosassa on vaate eikä tyttö!