Taivaalla jo usein viipyilevä valoilmiö saa ajatukset tulevaan kevääseen. Viivytään kuitenkin vielä hetki talvessa, sillä se on mielestäni ainutlaatuisuudessaan yhtä inspiroiva vuodenaika kuin lämpimämmät seuralaisensakin.
Lasten
kanssa pääsee talvella ulos ihan eri lailla kuin jos olisikin aikuisten kesken.
Tulisiko sitä todella lähdettyä useamman kerran viikossa luisteluradalle –
saati pulkkamäkeen tai omalle pihalle vain ihmettelemään maisemaa! – jos mukaan ei
voisi ottaa hämäykseksi kahta metrinmittaista?
(Teen ehdottomasti samaa myös syksyisin kuralätäköiden ja lehtikasojen kahisuttelun kanssa.)
(Teen ehdottomasti samaa myös syksyisin kuralätäköiden ja lehtikasojen kahisuttelun kanssa.)
 |
| Kotikatu talviauringossa. Sama maisema syyspuvussaan löytyy täältä.
© Sonja S.
|
 |
| Valkoinen vuodenaika. Talven eri sävyt oikein korostuvat yksinkertaisuudessaan!
© Sonja S.
|
..Okei,
talvisista uloslähdöistä tulee mieleen myös se valtava kasa vaatteita, joka
eteisen lattialle aluksi kootaan. Välivaatteet, villavaatteet, puku, pipo,
villasukat ja lapaset, hanskat, kaulaliina… Pahimmillaan uloslähdön into
lannistuu jo tässä vaiheessa, viimeistään siinä kun toppaukot seisoskelevat
vinkumassa ovensuussa ja itse vasta pukee villapaitaa päälleen – tai toisin
päin!
 |
| Äidin tekemiä, tottakai ;) Ideoiden linkkivinkit: Huovutetut lapaset resorilla Kettu-kaulaliina Kukkamyssyn kukka: 150 neulottua ja virkattua kuviota -kirja (Moreeni: 2011)
© Sonja S.
|
Apua tähän
on onneksi tuonut (edes vähän?) tahtoikäisten valtava tarve saada valita itse:
kun kotona on aina useampi pari erivärisiä villasukkia ja pipoja, voi lapsi
vaikuttaa muuten ikävään pukemissirkukseen juuri sen verran että ajatus pysyy
pois kiukuttelusta. Siinäpä taas yksi syy sille, että meillä on liikaa just
sopivasti lapasia ja muita käsityönä tehtyjä vaatteita.
(Toinen on se, että äiti saa verrattain usein uusia Ideoita.)
 |
| Lasten lapasia! Aakkoset Kuplat, ks. aiempi postaus täältä!
© Sonja S.
|
 |
| ..Ja aikuisillekin omat. Tuplalapaset, ks aiempi postaus täältä!
© Sonja S.
|
Eräs juttu, jota ei enää arjen pyörityksessä
ehdi tekemään yhtään niin paljon kuin kaipaisi, on (talvella) iltaisin ulkona
haahuilu. On rauhoittavaa vaan kuljeskella lähiympäristössä sen illan sinisen
hetken jälkeen, kun yö luo uusia sävyeroja valkoisen pinnalle ja taustalle. En
normaalisti ole mikään innokas valokuvaaja, mutta jotenkin lumisen talven pelkistetty
kauneus toimii esteettisesti niin että mieleen hiipii jotain rauhan kaltaista.
 |
| Yön sävyjä.
© Sonja S.
|
Pohjoisessa
Norjassa, meren rannalla, ei ole juuri koskaan kovia pakkasia tai toisaalta
helteisiä päiviä. Lumen perässä joutuu usein nousemaan ylös, vuorilla kun sitä
on pitkälle kevääseen saakka. Maisemat ovat sitten sitäkin kauniimmat. Lunta
satelee myös maan tasalla, mutta se on enemmänkin vieras kuin pysyvä olotila.
Itsellä on
haaveissa vielä päästä Norjaan. Viimeksi olin siellä kaksivuotiaan ja Mahan
kanssa, joten luonnossa liikkuminen rajoittui pihapuskaan. Ehkä joskus?
 |
| Pohjois-Norja ja aurinko pitkän kaamoksen jälkeen.
© Marjo S.
|
