torstaina, maaliskuuta 12, 2015

Värit luonnosta

Tämän kertainen kirjoitus on aiheeltaan itselle vieraampi, mutta juuri siksi siitä kirjoitankin. Kankaiden ja lankojen värjääminen luonnonväreillä, kasvivärjäys, tuottaa juuri sellaisia ihanan maanläheisiä sävyjä (no kuinkas muutenkaan!) joita olen aina ihaillut. Esimerkiksi tässä blogissa vakiokuvana oleva Pohjoismaiden kartta on tehty kokonaan kasvivärjätyistä matonkuteista. Äiti teki sen mummolle muistuttamaan, kuinka lähellä kaukana kaikki toisistamme täällä oikein olemmekaan.

Keltaista väriä saa muun muassa sipulinkuorista, suopursusta, lupiininlehdistä ja maitohorsmasta.
Vaaleanruskean sävyjä syntyy esimerkiksi kävyistä ja käävistä.
© Marjo S.

Perusidea on kerätä erilaisia kasveja ja keittää niistä liemi. Värjättävät kankaat tai langat "puretetaan" (eli käsitellään niiden kuidut vastaanottamaan väriä) tiettyjen apuaineiden kanssa ja väriaine irrotetaan kasveista esimerkiksi keittämällä niitä kuumassa vedessä. Kankaat laitetaan sitten väriliemeen hautumaan ja  värjäytymään vähitellen. Tarkemmat ohjeet jätän suosiolla asiantuntevammille, tässä linkki Riihivillan blogiin jonka avulla kirjoitin edellä olevan auttavan "homman  jujun". Kiitos siis Riihivillalle tästä! 

Tunnistatko tästä edellisen kuvan sävyjä?
© Marjo S.

Saatoin alunperin haaveilla tekeväni tästä kirjoituksesta kattavan ja kätevän pikaoppaan kasvivärjäyksen pariin. Olisi hienoa pystyä kertomaan mallikuvien kera, millä ainesosalla saa aikaiseksi minkäkin sävyisen lopputuloksen. Äidin värjäysmetodi on kuitenkin ilmeisesti sekoitus tieteitä ja taiteita, sillä hän kertoi testaavansa eri aineksia niin sanotusti hatusta vetämällä. 

(...Mutta niinhän itsekin teen ompelun kanssa, jotain samaa meissä siis selkeästi on.)

EDIT: Yksi mallikuva löytyi kuitenkin! Kiitti äiti.
© Marjo S.
Samassa värjäysliemessä saattaa olla useampaakin ainesosaa ja toisaalta käsittelyaika (eli kuinka kauan kangas tai lanka liemessä pidetään) vaikuttaa sävyn intensiivisyyteen. Jopa se vaikuttaa, mihin aikaan vuodesta kasvin kerää!


Suora lainaus lähteeltä:
"(L)ähtökohta on että kokeilen koko ajan ja tulos on se mikä on."

 © Marjo S.
...niin että aika mahtava lopputulos, mun mielestä!
© Marjo S.

Vaan eipä hätiä! Kasvivärjäyksestä on paljon nettisivuja ja kirjoja, joten suoran tiedon sijaan ohjaan asiasta kiinnostuneet eteenpäin.

Dyer's Pot -sivustolta löytyy englanninkielistä tietoa värikasveista, erittäin laaja kasviluettelo on lajiteltu myös latinankielisten nimiensä mukaan. 

Wikikko neuvoo perusohjeet suomeksi.

Suomen Niittysiemen Oy on kaupallinen yhtiö, mutta sen sivustolta löytyy suomeksi kuvallinen tietopankki värikasveista sekä listattuna joitakin kasvivärjäyskirjoja.

Värjärikilta Ry 
on omien sanojensa mukaan "luonnonvärjäreiden oma yhdistys, joka pyrkii toiminnallaan kokoamaan luonnonväreistä kiinnostuneita yhteisen värikkäästi porisevan padan äärelle". 

7 veljestä -villalanka on kostutettu maitohorsmaliemeen.
Tummempi pää värjätty samalla maitohorsmalla, jossa on lisäksi hieman rautavihtrilliä.
© Marjo S.


Tässäkin 7 veljestä, (keltaiseen taittava) vihreä maitohorsmaa ja
punainen väri syntyi jauhettuna ostetusta krappijuuresta.
© Marjo S.

Maitohorsmasta vielä loppukaneetiksi huomio: kun lehdistä saa noin hauskaa vihreää, kukinnoista syntyy aika pirteän värinen juoma. Kotiruokalistalla-blogissa neuvotaan, kuinka maitohorsmasta ja mesiangervosta syntyy soma, pinkki sima.

Koska Pohjois-Norjan kasvisto asettaa osittain rajoitteita kasvihankinnoille, täytyy löydetyistä toki ottaa kaikki irti ;) Horsmia lähipuskista kyllä löytyy ja itsekin maistelin horsmankukkasimaa - äidin versio oli melkein neonpinkki!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti